Sunday, 10 August 2014

Kahden sertin kisapäivä

Loppujen lopuksi loistopäivä eilen TSAU:n kisoissa. Kahdella radalla vähän epäonnea mutta kahdella radalla sertiin johtava tulos: Iinekselle kolmas luva-nolla ykkösistä ja nousu kakkosiin ja kaikista parhainta, Lululle hyppyserti! Jihuu, on sitä odotettukin! Muutaman kerran on hävitty tosi vähällä (0,2-0,5 sek) serti, mutta nyt oltiin kisan ainoa nolla joten ykköspalli ja serti, kylläpä hymyilytti :)

Iines kisasi aamulla ja mulla oli kety mukana joten saatiin radat videolle. Iines oli ihan innoissaan kisapaikalla. Vähän sen vauhtia syö valeraskaus, mutta intsinä oli kuitenkin. Eka rata oli jopa vähän vaikea, tosi moni hyllytti kun meni keppien jälkeen A-esteelle. Iinekselle ei siinä kohdin ongelmia, mutta keinulta sitten taas flyer kun ei vaan ehdi pysähtyä. Mietin sitä keinuongelmaa, kotona kyllä pysähtyy mutta Tsaun kisoissa ottanut jo monta flyeriä. Kotona meillä on puinen keinu, mikä on raskaampi ja menee hitaammin alas, Iines kun on siihen tottunut niin nuo kevyet alumiinikeinut on vaan liian sähäköitä. Tarttee käydä niitä treenaamassa. Tästä kisasta luokkavoitto kun oli vain kaksi tulosta ja Iineksen vitonen niistä nopeampi.
Toinen rata oli sisällä ja tuntui profiililtaan tosi kivalle. Tältä radalta nolla ja seuraavaksi kisataan sitten kakkosissa! Nyt täytyy harjoitella kevyempää keinua, kepeille lisää vauhtia, putkelle takaaleikkausta ja A-esteelle varmuutta. Muuten Iineksen agility on minusta hyvissä kantimissa ollakseen noin alussa vielä.

Sitten ruokatauon ja siestan jälkeen piti heräillä uudestaan kisaamaan Lulun kanssa. Eija Berglund oli tehnyt minusta kivan hyppyradan, jossa tosin nopeammat koirat olivat vähän hätää kärsimässä lopun kuvion kanssa: suorasta putkesta piti mennä sivulle putken kauimmaiseen päähän. Itse olin kuvitellut ehtiväni sinne hyvin ennen koiraa, mutta olinkin suoraan putkeen mennessä auttamatta jäljessä ja Lulu ampaisi putkesta suoraan eteenpäin kohti rengasta. Sain huutamalla takaisin, mutta aikaa kului. Kaksi muuta töksähdystäkin radalla tuli, sekä valssi-takaakiertoon että lopussa varmistelin, että tulee varmasti putkien välistä. Ei siis mitenkään täydellinen rata, mutta meidän onneksi muille tuli virheitä ja meillä oli luokan ainoa nolla. Jee hyvä Lullepulle! Kulki minusta kovaa, videollakin vain hiekka pöllyää.

Toinen rata oli myös ihan mukava minusta ja päätin antaa vaan mennä. Kyllä me mentiinkin, taas oli mun mielestä Lululla hyvä vauhti, mutta harmittavainen kielto tuli viimeiseltä hypyltä. Ongelmat alkoi jo kontaktilla, kun en luota koiraan ja jarruttelen, sitten olin liian kaukana seuraavasta takaakierrosta ja jäin kökkimään paikalleni, ja sitten yritin työntää koiraa viimeiselle hypylle mutta Lulu meni vähän yllättäen hypystä ohi. Harmittavainen virhe, mutta toisaalta taas hyvä muistutus siitä, että voisin ohjata paljon rohkeammin. Lulu ei tarvitse varmistelua!

Tässä sivussa katselen myös Pohjoismaiden mestaruuskisoja, mahtavaa menoa kyllä varsinkin ruotsalaisilta ja suomalaisilta. Tulee niin monta juttua mieleen, mitä meidänkin pitäis Lulun kanssa treenata ja vahvistaa: ensinnäkin paljon itsenäisemmät kepit ja luotto koiraan, että pysyy siellä vaikka lähden sivulle, teen päällejuoksun lopussa tms. Toiseksi omaan ohjaukseen paljon enemmän rohkeutta, varmistelu pois ja aikaisin liikkeelle. Jälkimmäistä voi periaatteessa harjoitella myös mielikuvissa, mutta muuten on vähän hankalaa, kun en niin paljon voi Lululla treenata, koska haluan säästää sitä enkä halua Lululle mitään jumeja. Onhan Lulu jo tosi taitava kyllä, että jos oman luoton saisi kuntoon niin se olis jo iso askel. Ja lupaan seuraavan koiran kanssa opettaa kepit kunnolla kaikkine variaatioineen. Toivottavasti se seuraava on Pikku-Bee. Aluksi jännitti, että jääkö Bertta miniksi, ja nyt kun se on 7 kk iässä vieläkin joku 30-senttinen, rupeaa ihan jännittämään, että jääkö se kääpiöksi! Mutta nyt uskallan kyllä jo varmasti sanoa, että jos se on kunnossa ja siitä tulee agilitykoira, niin minikoira se on, ja sehän on ihan mahtavaa.

Kloonasin koirat ;) 

No comments: