Monday, 23 August 2010

Hirveetä ja hyvää Arnhemin kisoissa


Pitkästä aikaa käytiin taas Cynophilian kisoissa, edellinen kerta oli heinäkuun alussa. Tosin eipä tässä välissä ole kisoja kolmosille ollutkaan, täällä on kisatarjonta todella niukkaa. Nämä kisat käytiin Arnhemissa eli vain noin tunnin matkan päässä kotoa. Päivä oli kohtalaisen hikinen, luvattua ukkosta ei kisapaikalle onneksi tullut mutta koirat oli kyllä koko päivän jotenkin lötköjä ja tuntui kärsivän lämmöstä. Varsinkin ensimmäiselle radalle lähtiessä olin huolissani Thelmasta, se oli kauhean rauhallinen ja lerputti korvaansa. Radalle kuitenkin lähdettiin ja selvittiin ensimmäisestä kuudesta esteestä kommelluksitta, kunnes sitten pakka hajosi aivan täysin. Putkesta tullessa Thelma vähän lenkitti ja jäin epäröimään, meniko se pituutta oikein kun tuntui että se ihan hipoi sen reunaa. Epäröinti kostautui seuraavalla esteellä eli muurilla josta kielto. Sitten A:lle, kontaktivirhe, välistäveto kahdella hypyllä jossa sössin täysin, tein jonkun sylkkärintapaisen ja yritin turhaa työntää koiraa takaapäin kepeille, meni epäröiden toiseen väliin. Siinä vaiheessa olisin voinut painua jo maan alle. Vaan eipä muuta kuin kepit uudestaan ja jatkettiin maaliin asti, puomilta otettiin vielä kontaktivirhe. Tsiisus mikä rata, kyllä hävetti!

Hyppyrata käytiin pari tuntia myöhemmin, ennen rataa olin itse jotenkin aivan vetämättömässä tilassa mutta Thelma oli onneksi piristynyt aivan entiselleen, korva ei vaivannut ja se oli muutenkin täysin normaali oma itsensä, huh helpotus! Rata oli mukavan haastava, ehkä vaikeimpia hypäreitä mitä olen Hollannissa nähnyt. Putkiin viennit oli ansapaikkoja ja lisäksi 2 kertaa mentiin hyppykuvio jossa piti jättää keskimmäinen hyppy menemättä eli joko layeroida se tai mennä hypyn sisäpuolelta joka sitten kyllä taas hankaloitti putkeenvientikulmaa. Thelma pysyi hyvin lähdössä ja rata meni aika kivasti, keppien jälkeen tein valssin ja siinä meinasin kyllä työntää Thelman kahdesta vierekkäisestä hypystä väärälle, taisinpa päästää jonkun kiljaisunkin mutta ehdin korjata ja radalta 0, sillä sijoitus 3. Tuntui tosi kivalta sen katastrofaalisen ensimmäisen radan jälkeen!

Spel-radalle en viitsinyt osallistua koska en halua mennä Thelman kanssa kontakteja tämän enempää vielä kisatilanteessa. Olen treenannut sillä nyt monet kerrat juoksukontakteja kotona, menee treeneissä oikein hyvin mutta ei näköjään kisoissa. Joten enttententten palataan nyt sitten taas niihin pysäytyskontakteihin. Täytyy käyttää enemmän rumia keinoja eli mennä sitten vaikka kontaktin eteen seisomaan ja karjua vähän enemmän. Ei kiva mutta minkäs teet, tuo loikkiminen on nyt Thelmalla niin tullut tavaksi (oma vika, tietty).


Lulu näyttää kuinka kontakti tulisi suorittaa

Lululla oli Arnhemissa kiva päivä, se taantui jonnekin pikkupentu-tasolle taas ja bongaili koko ajan jostain kavereita joiden kanssa olisi voinut leikkiä. Ja löytyihän niitä, kivoimpia oli 20 kk vanha parsoniuros jonka kanssa kyllä tuli vähän kähinääkin välillä, ja 5 kk vanha smoushond-narttu. Lulu paini oikein sydämensä kyllyydestä. Parkkipaikalla yritin tehdä sen kanssa vähän keppejä, se menee nyt 4 keppiä suoraan mutta vasemmalta puolelta menoa se ei oikein hahmota. Oikealta menee tosi hyvin mutta vasemmalta se ei vaan hiffaa kiertää ensimmäistä keppiä. Tarjoaa paljon väärää ja sitten menee ihan hämilleen, oikein huomaa kuinka sen päässä raksuttaa, että "mikä tässä nyt on jekkuna?!?" Täytyy varmaan palata hetkeksi takaisin avoimiin portteihin. Aika hitaasti tämä meidän keppiprojekti sitten kuitenkin etenee, mutta eihän tässä mikään kiire ole. On niin järkyttävän pitkä lista asioista joita tuolle nuorukaiselle pitää kaikkea opettaa! Onneksi se opettelu on hauskaa molempien mielestä.

No comments: